forordning

substantiivi
  1. Asetus tai säädös, joka on annettu viranomaisen toimesta ja jolla on lainvoimainen vaikutus. substantiivi
    Euroopan unionin forordningit ovat suoraan sovellettavia jäsenvaltioissa.
    Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden forordningin koskien liikennesääntöjä.
  2. Ohje tai määräys, joka annetaan tietyn toiminnan tai käytännön säätelemiseksi. substantiivi
    Opettaja antoi forordningin koskien kokeen suorittamista.
    Yrityksen sisäiset forordningit määrittävät työntekijöiden käyttäytymistä.