korvamine

substantiivi
  1. Toimenpide, jossa jokin menetetty tai vahingoittunut asia tai esine korvataan uudella tai vastaavalla. substantiivi
    Vakuutusyhtiö hoitaa rikkoutuneen ikkunan korvaamisen.
    Korvaminen voi olla kallista, jos alkuperäinen esine on arvokas.
  2. Prosessi, jossa jokin henkilö tai asia otetaan toisen tilalle tai paikalle. substantiivi
    Hänen korvaamisensa uudella työntekijällä sujui ongelmitta.
    Korvaminen voi aiheuttaa muutoksia työtehtävissä.