sekasotku

substantiivi
  1. Hajanainen ja sekava kokoelma tai tila, jossa asiat ovat epäjärjestyksessä ja vaikeasti hallittavissa. substantiivi
    Huone oli täynnä sekasotkua, kaikki oli levällään ja sotkuista.
    Lapsen huone oli aina täynnä sekasotkua leluistä ja vaatteista.
  2. Tilanne, jossa asiat ovat epäselviä, sekavia tai vaikeasti ymmärrettäviä, usein johtuen epäjärjestyksestä tai kaaoksesta. substantiivi
    Tämä tapaus on täysin sekasotku, emme ymmärrä, mitä on tapahtunut.
    Poliisin raportti oli sekasotku, siinä oli ristiriitaisia tietoja.